Rakkauden temppeli
”Sinä rakas sydämessäni, jokainen päivä vierelläsi, emme erkane milloinkaan, miten olenkaan Sinua rakastanut.” Bjarne Lönnroosin(1959–) teoksissa teksti täydellistää kokonaisuuden. Rakkauden temppeli hohtaa pimeässä kuin pieni majakka, ohjaten meitä lempeästi oikeaan suuntaan.
Piknikillä tämän teoksen äärellä ehdotamme katselmusta sydämeesi. Tunnelmoi itsellesi tärkeitä ihmisiä – toivottavasti olet saanut houkuteltua sellaisen mukaasi, kenties herkkuvoileipien voimin. Annamme sinulle hyvän tekosyyn kuiskata kiintymyksesi ja arvostuksesi ääneen. Todennäköisesti muistatte hetken pitkään.
Mikä: Bjarne Lönnroos: Rakkauden temppeli, 2003
Missä: Kelkkapuisto, Kontula
Fifty Cities
LHR, CGN, VIE sekä 47 muuta suurkaupunkien lentokenttätunnusta koristavat penkkiä Herttoniemessä, Tuoriniemen uimarannan vieressä. Voit valmistella eväsmenusi vaikka maittain ja keskittyä haaveilemaan tulevista matkoista.
Teos itse on matkustanut Itä-Helsinkiin Englannin West Sussexissa sijaitsevasta nykytaidepuistosta. Brittiläinen taiteilijapariskunta toivoi teoksen loihtivan esiin ajatuksia, jotka liittyvät matkailuun. Vaaleaa, kaiverrettua kivipenkkiä voi ihailla vierestä, nurmella loikoillen tai miksei uiden merestä!
Mikä: Nikki Bell, Ben Langlands: Fifty Cities, 1999
Missä: Tuoriniemen puisto, Herttoniemi
Kagaalin muistokivi
Tullisaari on Itä-Helsingin vihreä keidas. Se on yksi Suomen parhaiten säilyneitä maisemapuistoja ja kuin luotu kesäisiä eväsretkiä varten. Kenties tunnetuin alueen asukkaista oli suurta suosiota nauttinut oopperatähti Aino Ackté (1876–1944), jonka mukaan puistossa sijaitseva huvilakin on nimetty.
Aino Acktén huvilan lähellä sijaitsee Kagaalin muistokivi, joka on pystytetty ensimmäisellä sortokaudella (1899–1905) Suomessa syntyneen vastarintajärjestön kunniaksi. Graniittiin ruotsiksi ja suomeksi hakatut sanat ”Vuonna 1901 3:s päivä elokuuta” viittaavat läheisessä Turholman kartanossa eli nykyisessä Aino Acktén huvilassa järjestettyyn kokoukseen.
Mikä: Tuntematon: Kagaalin muistokivi, 1901
Missä: Tullisaaren puisto, Laajasalo
Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki
Suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden kunniaksi pystytetty majakkamainen muistomerkki tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa myös nimellä Ikuinen tuli. Nimi juontaa juurensa muistomerkin huipulla 12 metrin korkeudessa palavasta liekistä, jonka kova tuuli kuitenkin ajoittain sammuttaa.
Eiran Merisatamanrannassa voit suunnata katseesi horisonttiin tai muistomerkin keskellä sijaitsevaan kompassiin. Vaihtelua kesäpiknikien tunnelmaan saat kun otat matkaan termospullollisen teetä ja saavut muistomerkin juurelle sumuisena aamuna. Ota mukaan se, joka pitää sinun tulesi palamassa.
Mikä: Eero Eerikäinen, Oskari Jauhiainen: Merenkulkijoiden ja mereen menehtyneiden muistomerkki, 1968
Missä: Ursininkallio, Merisatamanranta, Eira
Soihtu / Miina Sillanpään muistomerkki
Onkohan elämä missään taidenäyttelyssä niin läsnä kuin boheemissa Tokoinrannassa? Tämä teoksen äärellä voit dipata itsesi kaikkiin olemisen sävyihin, ja olet miltei velvoitettu laulamaan pienen laulun tai pitämään spontaanin puheenvuoron mitä arvaamattomimmasta aiheesta.
Innostuksen palon piknikkiisi tuo itse Miina Sillanpää (1866–1952), työläinen, toimittaja ja poliitikko, joka oli myös Suomen ensimmäinen naisministeri. Ei ole mahdotonta, että Miinan Soihdun suojissa piknikseurueeseenne laskeutuu vahva tekemisen tahto ja voima muuttaa maailmaa yhä paremmaksi. Se jos mikä on hyvä syy istua pidempäänkin, kenties maistuvan keiton voimin.
Mikä: Aimo Tukiainen: Soihtu / Miina Sillanpään muistomerkki, 1968
Missä: Tokoinranta, Kallio
Konsertto laaksolle
Rinnepuiston kalliolta on huimat näköalat sekä etelään että pohjoiseen – täällä järjestettävän piknikin taustalla soi luonnon ja kaupungin konsertto. Kallion laelta löytyy Denise Zieglerin (1965–) Konsertto laaksolle, kapellimestarikoroke, joka antaa mahdollisuuden toimia ilmakapellimestarina linnuille, kaiuille ja kaupungin hälinälle. Ja voi korokkeelta pitää vaikka pienen puheen seurueelleen.
Sveitsissä syntynyt ja Suomessa asuva Denise Ziegler (1965–) haluaa rohkaista ohikulkijaa nousemaan korokkeelle ja kuuntelemaan sekä katselemaan ympärilleen.
Mikä: Denise Ziegler: Konsertto laaksolle, 2001
Missä: Töölön pallokentän rinnepuisto, Töölö
Sibelius-monumentti
Jean Sibelius (1865–1957) oli paitsi merkittävä säveltäjä niin myös varsin väkevä persoona. Hän rakasti nautinnollisia illanistujaisia ja vei itsenäistyvää Suomen valtiota Eurooppaan oman esimerkkinsä sekä elämäntapansa kautta. Rakkaus lahjakkaaseen vaimoon Aino Sibeliukseen (1871–1969) synnytti vyöryn avoimia ja herkkiä rakkauskirjeitä, jotka on sittemmin painettu kirjaksi.
Piknikillä tämän jylhän teoksen juurella voit suunnata katseesi merelle ja lukea ääneen Sibben ja Ainon kirjeitä hyvä punaviini huulillasi. Mitä pidempään ilta jatkuu, sen todempaa.
Mikä: Eila Hiltunen: Sibelius-monumentti, 1967
Missä: Sibeliuksen puisto, Taka-Töölö
Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki
Seurasaari on varsin ilmeinen paikka eväsretkelle, mutta piknik-huovan voi levittää jo viehättävään ja rauhalliseen notkelmaan ennen Seurasaaren siltaa. Seurasaarentiellä, Maila Talvion puistossa, sijaitsee kuvataiteilija Laila Pullisen (1933–2015) pronssinen teos Itämeren tytär. Se on muistomerkki kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Maila Talviolle (1871–1951).
Pullisen teos on pystytetty paikalle, jossa aikoinaan seisoi Maila Talvion emännöimä kulttuurikoti. Pala kotia on siirtynyt myös osaksi muistomerkkiä, sillä vuonna 1992 siihen liitettiin Laila Pullisen suunnitelma Itämeri-maareliefi, jonka toteutuksessa on käytetty muun muassa kirjailijan entisen kodin päärakennuksen kivijalkaa.
Mikä: Laila Pullinen: Itämeren tytär / Maila Talvion muistomerkki, 1971
Missä: Maila Talvion puisto, Seurasaarentie, Meilahti
Teetä kahdelle
Meilahdessa voit istahtaa lähestulkoon katettuun pöytään. Kalle Hammin (1969–) teoksen pöydälle on katettu kaksi teekuppia, samovaari ja kynttilänjalka. Samovaarin hanasta reunojen yli valuva vesi synnyttää illuusion pitsireunaisesta pöytäliinasta.
”Teetä kahdelle on levähdyspaikka, johon voi istahtaa nauttimaan vanhasta puistomiljööstä ja heittäytyä tsehovilaiseen tunnelmointiin”, on taiteilija itse pohdiskellut. Nappaa mukaasi termospullollinen teetä, posliinikupit ja yllätä ystävä ainutlaatuisella iltahetkellä.
Mikä: Kalle Hamm: Teetä kahdelle, 2004
Missä: Tamminiementie 6, Meilahti
Olen itä olen länsi
Onko sinusta koskaan tuntunut siltä, että joudut elämään kahden erilaisen mielen kanssa? Taiteilija Pekka Jylhällä (1955–) tuo tunne kumpusi kahden voimakkaan uskonlahkon välissä elämisestä lapsuuden Pohjanmaalla.
Ympäristötaideteos on syntynyt elämänkokemuksesta kahden kulttuurin rajalla. Korkealla taivaalla lentävä kultainen lintu (24 karaattia!) ilmentää uutta mahdollisuutta luoda omaa itsenäistä kulttuuria. Tämä onkin loistava eksistentiaalinen piknikpaikka elämän suuriin kysymyksiin sukeltamiseen. Voima olkoon kanssasi.
Mikä: Pekka Jylhä: Olen itä olen länsi, 1999
Missä: Kielosaarenpuisto, Talinranta
Tutustu myös muihin HAMin veistosreitteihin, jotka muun muassa kertovat Tove Janssonin elämästä ja saattavat seikkailulle Helsingin tuoreimpien julkisten veistosten pariin.