Helsingin vuosirytmi: Talvi

Valkoista talvea odotetaan Helsingissä hartaasti. Leudoista ilmoista nauttivat kuitenkin ainakin golfarit ja Korkeasaaren karhut, jotka eivät malta kellahtaa levolle vielä pitkään aikaan. Uskollisimpia vuodenajalle ovat Seurasaaren kesyt oravat, jotka vaihtavat väriä vaaleampaan, vaikkei lunta olisi tiedossa vielä aikoihin.

Joulukadun avajaisissa pikkukuuset kiipeävät vanhojen talojen fasadeille vaatettamaan alastomia veistoksia. Stockmannin kulmaikkunaan rakennetaan jouluasetelma, jonka hahmot lumoavat joulun odottajat sukupolvi toisensa perään.

Ensimmäiset levyn, tähden, neulasen tai pylvään muotoiset lumihiutaleet putoavat keskimäärin 1,2 metriä sekunnissa. Hetkeksi lumi peittää alleen oikopolut ja sovittaa maisemalle talviturkkia, kunnes kaupungin valtaa itsepintainen sumu, tuuli ja räntäsade.

Itsenäisyyspäivä (6.12.) alkaa virallisesti aamulla kello 9, kun suuren kaksion kokoinen (64 m2) siniristilippu vedetään Tähtitorninmäen salkoon. Illan hämärtyessä ylioppilaiden soihtukulkue vaeltaa koti Senaatintoria ja kaupungin vanhimmat korttelit peittyvät pitkiin televisiokaapeleihin. Juhlaliputetut raitiovaunut kuljettavat autioituneilla kaduilla kuuden jälkeen vain turisteja, valtaosa kaupunkilaisista seuraa presidentin vastaanottoa kotisohvien uumenista.

Lucianpäivänä (13.12.) tuomiokirkko täyttyy kaksikielisistä kaupunkilaisista. Kynttiläkruunun alla hulmuavat vaaleat hiukset, kun enkeliääninen kuoro tuo valoa samaan pimeyteen, jota kirkon ulkopuolella nostotelineessä huojuva valomies yrittää omalla spottilampullaan taltuttaa. Vuoden pimeimpään päivään (21.12.) mahtuu valoa tasan 5 tuntia 49 minuuttia.

 Joulun ja uudenvuoden välipäivinä Aleksanterinkatu täyttyy jälleen sinne tänne kiiruhtavista jaloista sekä isoista paperipusseista, kun sekä paikalliset että Helsinkiin eri menopeleillä saapuneet matkailijat pelmahtavat alennusmyyntien keskelle.

Vanha vuosi hyvästellään ja uusi vuosi vastaanotetaan kylki kyljessä raketteja seuraten kaupungin aukioilla, kukkuloilla ja rannoilla. Suurimmat taivaalla poksahtelevat paukut nähdään kaupungin perinteisessä (1938) uudenvuodenjuhlassa. Hiljaisiksi eivät jää myöskään omakotitalovaltaiset lähiöt.

Kun kevätaurinko jälleen kiristelee silmiä ja meren jää on muuttunut kantavaksi, päivälenkille suunnataan lähisaariin. Jääpurjehtijat valtaavat Vanhankaupunginlahden ja Munkkiniemen rannan, Töölönlahdella virvelit vaihdetaan pilkkivehkeisiin. Kaupunkia havainnoivan matkaajan tekee hilpeäksi havainto sinivalkoiseen pipoon pukeutuneesta hiihtäjästä, joka matkustaa raitiovaunu 10:ssä lenkille Keskuspuistoon.

Lisää vuosirytmejä ja muita vinkkejä arjen löytöretkeilijöille voi lukea Meijun kirjasta Olet tässä (Helsinki), julkaisija Kustannusosakeyhtiö Avain, 2008.