Meri antaa ihmiselle ruokaa, rauhaa ja elämyksiä. Se on osa kulttuuriperintöä, maisemaa ja ihmisten muistoja. Moni suomalainen hakeutuu kesälomallaan veden äärelle ja tuntee siellä itsensä onnelliseksi.
Meren terveysvaikutuksia on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Se saattaa johtua siitä, että vesistön tuomaa hyvinvointia on vaikea mitata ja selittää, sanoo meribiologi ja tutkija Anna Törnroos-Remes Åbo Akademista.
Hän työskentelee ympäristö- ja meribiologian osastolla ja on mukana tutkimuksessa, jossa tarkastellaan ihmisen suhdetta mereen.
”Tiedämme, että luonnossa oleminen lisää hyvinvointia monilla eri tavoilla. Se esimerkiksi laskee verenpainetta ja parantaa jaksamista. Samoja hyötyjä voi varmasti saada siitäkin, että viettää aikaa meren rannalla”, Törnroos-Remes sanoo.
1. Veden äärellä elävät tuntevat itsensä terveemmiksi
Myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Pia Smeds uskoo, että monet vihreiden ympäristöjen hyvinvointivaikutuksista pätevät meren rannalla oleskeluun. Hänen mukaansa jotkut tutkijat ovat spekuloineet, että merellä voisi mahdollisesti olla jopa vahvempia hyvinvointivaikutuksia kuin esimerkiksi metsässä oleskelulla.
Kun englantilaistutkimuksessa verrattiin ihmisten asuinpaikkaa ja heidän kokemustaan omasta terveydentilastaan, selvisi, että erityisesti ihmiset, jotka asuivat kilometrin säteellä rannikosta, kokivat terveydentilansa ja hyvinvointinsa paremmaksi kuin sisämaassa asuvat. Heillä oli myös vähemmän mielenterveyden haasteita.
”Tutkimuksessa spekuloitiin syitä ja nostettiin esiin se, että ympäristö vaikuttaa usein siihen, kuinka paljon ihminen liikkuu ulkona. Mitä lähempänä merenrantaa asuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös liikkuu siinä ympäristössä”, Smeds sanoo.
2. Meren katselu rauhoittaa
Moni kuvaa merelle katselua rauhoittavaksi kokemukseksi. Smedsin mukaan tunne voi johtua siitä, että aava horisontti ei tarjoa aivoille jatkuvasti virikkeitä. Näkymä on avara, tasainen ja rauhallinen. Psykologisesta näkökulmasta avoin näkymä luo turvan tunteen, koska mahdollinen uhka on helppo havaita ajoissa.
”Kun istut puistossa tai metsässä, ympäristössä on paljon asioita, jotka kiinnittävät huomion. Eläimiä, hyönteisiä, kasveja. Aivoille tulee koko ajan tietoa ja ne pysyvät aktiivisina.”
Meren äärellä myös äänimaisema on usein tasainen ja monen mielestä rauhoittava: aallot lyövät rantaan ja jossakin huutaa lokki.
”Vihreässä luonnossa aisteilla on usein enemmän tekemistä. Koko ajan tapahtuu jotakin, mikä luo erilaisia ääniä, tuoksuja ja liikettä.”
3. Jo vartti ulkoilua auttaa palautumaan
Tutkimusten mukaan luonnossa oleminen laskee verenpainetta, sykettä ja stressitasoja. Jo vartin ulkoilulla on vaikutusta.
”Kahden tunnin ulkoilu voi vaikuttaa monta päivää. Se aktivoi parasympaattista hermostoa ja auttaa palautumaan”, Smeds sanoo.
4. Saat inspiraatiota
Merellä on myös esteettistä merkitystä. Se on ollut iät ja ajat taiteilijoiden inspiraation lähde ja innoittaa ihmisiä edelleen.
Törnroos-Remes uskoo, että meri koetaan inspiroivana, koska se on iso, avara ja erilainen eri vuodenaikoina. Lisäksi se on historiallisesti merkittävä, mystinen paikka, josta kerrotaan paljon tarinoita.
”Meren ja auringonlaskujen näkeminen on ihmisille tärkeää. Kaikella tällä on vaikutusta myös terveyteen, esimerkiksi siihen, että verenpaine laskee”, Törnroos-Remes sanoo.
5. Kostea ilma tekee hyvää hengitykselle
Vaikka vesistöjen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu vasta vähän, joitakin kiinnostavia tuloksia on Pia Smedsin mukaan saatu.
Kun itävaltalaistutkimuksessa selvitettiin vesiputouksien terveysvaikutuksia, kävi ilmi, että esimerkiksi astmaatikkojen oli helpompi hengittää vesiputousten lähellä, eli ympäristössä, jossa ilmassa oli paljon veden aerosoleja.
”On kuitenkin tärkeää huomioida se, että jos vesistö on huonossa kunnossa, ihminenkään ei saa siitä hyvinvointia. Vain hyvinvoiva vesistö voi luoda hyvinvointia ihmiselle”, Smeds sanoo.
6. Opit paremmin uutta
Luontoympäristöjä voidaan käyttää myös oppimisen tukena kouluissa. Törnroos-Remeksen mukaan lasten puhe- ja ymmärryskyky sekä mielikuvitus kehittyvät, kun he viettävät aikaa erilaisissa ympäristöissä.
Smeds on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tarkkaavaisuus paranee luontoympäristössä, ja siksi luonnossa vietetyllä ajalla on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivien lasten oppimiseen. Vaikeat ja abstraktit aiheet, kuten biodiversiteetti tai veden kiertokulku, muuttuvat konkreettisiksi, kun oppilaat saavat tutustua niihin niiden oikeassa ympäristössä.
”Opittu jää myös paremmin muistiin, kun oppilaat saavat tutustua aiheeseen oman kokemuksen kautta ja voivat hyödyntää eri aisteja oppimisessaan. Yksi oppii parhaiten kuuntelemalla, toinen näkemällä ja kolmas niin, että saa itse tehdä ja kokea.”
7. Meri lisää ymmärrystä
Merta tarvitaan, jotta maapallo pysyy hengissä. Se on myös osa perinteitä, kulttuuria ja historiaa.
Monella on lämpimiä muistoja esimerkiksi mökkeilystä, veneilystä ja kesäpäivistä rannalla.
”Muistot luovat kulttuuria ja lisäävät ymmärrystä siitä, mistä tulemme. Hyvät muistot merestä vaikuttavat myös siihen, miten hoidamme merta. Kun ymmärrämme meren merkityksen, voimme suojella sitä paremmin”, Törnroos-Remes sanoo.