7 tapaa, joilla meri tekee hyvää mielelle ja terveydelle

Towards the right of the picture, two men walk to the edge of some tall rocks on Pihlajsaari island and look out towards the sea at dusk.
Lead text
Meri on olennainen osa Helsinkiä. Sen rannoilla kävely inspiroi, auttaa palautumaan ja rauhoittaa mieltä ja kehoa.

Meri antaa ihmiselle ruokaa, rauhaa ja elämyksiä. Se on osa kulttuuriperintöä, maisemaa ja ihmisten muistoja. Moni suomalainen hakeutuu kesälomallaan veden äärelle ja tuntee siellä itsensä onnelliseksi.

Meren terveysvaikutuksia on tutkittu toistaiseksi melko vähän. Se saattaa johtua siitä, että vesistön tuomaa hyvinvointia on vaikea mitata ja selittää, sanoo meribiologi ja tutkija Anna Törnroos-Remes Åbo Akademista.

Hän työskentelee ympäristö- ja meribiologian osastolla ja on mukana tutkimuksessa, jossa tarkastellaan ihmisen suhdetta mereen.

”Tiedämme, että luonnossa oleminen lisää hyvinvointia monilla eri tavoilla. Se esimerkiksi laskee verenpainetta ja parantaa jaksamista. Samoja hyötyjä voi varmasti saada siitäkin, että viettää aikaa meren rannalla”, Törnroos-Remes sanoo.

With the sea to the right and a rocky shoreline on the left, that leads to Eiranranta on the horizon, a man and woman descend the steps from Löyly to dip in the sea after sauna.
Show in landscape format
Off

1. Veden äärellä elävät tuntevat itsensä terveemmiksi

Myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Pia Smeds uskoo, että monet vihreiden ympäristöjen hyvinvointivaikutuksista pätevät meren rannalla oleskeluun. Hänen mukaansa jotkut tutkijat ovat spekuloineet, että merellä voisi mahdollisesti olla jopa vahvempia hyvinvointivaikutuksia kuin esimerkiksi metsässä oleskelulla.

Kun englantilaistutkimuksessa verrattiin ihmisten asuinpaikkaa ja heidän kokemustaan omasta terveydentilastaan, selvisi, että erityisesti ihmiset, jotka asuivat kilometrin säteellä rannikosta, kokivat terveydentilansa ja hyvinvointinsa paremmaksi kuin sisämaassa asuvat. Heillä oli myös vähemmän mielenterveyden haasteita.

”Tutkimuksessa spekuloitiin syitä ja nostettiin esiin se, että ympäristö vaikuttaa usein siihen, kuinka paljon ihminen liikkuu ulkona. Mitä lähempänä merenrantaa asuu, sitä suuremmalla todennäköisyydellä myös liikkuu siinä ympäristössä”, Smeds sanoo.

In the distance, a man stands by the sea to take a photo in the Helsinki archipelago, the open sea to his right, the rocky shore rising gradually to his left. Stormy looking clouds are building in the sky.
Show in landscape format
Off

2. Meren katselu rauhoittaa 

Moni kuvaa merelle katselua rauhoittavaksi kokemukseksi. Smedsin mukaan tunne voi johtua siitä, että aava horisontti ei tarjoa aivoille jatkuvasti virikkeitä. Näkymä on avara, tasainen ja rauhallinen. Psykologisesta näkökulmasta avoin näkymä luo turvan tunteen, koska mahdollinen uhka on helppo havaita ajoissa.

”Kun istut puistossa tai metsässä, ympäristössä on paljon asioita, jotka kiinnittävät huomion. Eläimiä, hyönteisiä, kasveja. Aivoille tulee koko ajan tietoa ja ne pysyvät aktiivisina.”

Meren äärellä myös äänimaisema on usein tasainen ja monen mielestä rauhoittava: aallot lyövät rantaan ja jossakin huutaa lokki.

”Vihreässä luonnossa aisteilla on usein enemmän tekemistä. Koko ajan tapahtuu jotakin, mikä luo erilaisia ääniä, tuoksuja ja liikettä.”

Helsinki Social Runners group run past Pakkahuoneenlaituri on a clear, sunny day with Katajanokka shore in the distance.
Show in landscape format
Off

3. Jo vartti ulkoilua auttaa palautumaan 

Tutkimusten mukaan luonnossa oleminen laskee verenpainetta, sykettä ja stressitasoja. Jo vartin ulkoilulla on vaikutusta.

”Kahden tunnin ulkoilu voi vaikuttaa monta päivää. Se aktivoi parasympaattista hermostoa ja auttaa palautumaan”, Smeds sanoo.

Next to a tall bush on a bankside at Kivinokka, a painting stands on a wooden easel, the sea stretching out to the opposite coastline on the horizon behind it.
Show in landscape format
Off

4. Saat inspiraatiota

Merellä on myös esteettistä merkitystä. Se on ollut iät ja ajat taiteilijoiden inspiraation lähde ja innoittaa ihmisiä edelleen.

Törnroos-Remes uskoo, että meri koetaan inspiroivana, koska se on iso, avara ja erilainen eri vuodenaikoina. Lisäksi se on historiallisesti merkittävä, mystinen paikka, josta kerrotaan paljon tarinoita.

”Meren ja auringonlaskujen näkeminen on ihmisille tärkeää. Kaikella tällä on vaikutusta myös terveyteen, esimerkiksi siihen, että verenpaine laskee”, Törnroos-Remes sanoo.

With the sun low on the horizon, people swim in a heated swimming pool at Allas Sea pool, steam rising to partially obscure the view of the harbour beyond.
Show in landscape format
Off

5. Kostea ilma tekee hyvää hengitykselle

Vaikka vesistöjen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu vasta vähän, joitakin kiinnostavia tuloksia on Pia Smedsin mukaan saatu.

Kun itävaltalaistutkimuksessa selvitettiin vesiputouksien terveysvaikutuksia, kävi ilmi, että esimerkiksi astmaatikkojen oli helpompi hengittää vesiputousten lähellä, eli ympäristössä, jossa ilmassa oli paljon veden aerosoleja.

”On kuitenkin tärkeää huomioida se, että jos vesistö on huonossa kunnossa, ihminenkään ei saa siitä hyvinvointia. Vain hyvinvoiva vesistö voi luoda hyvinvointia ihmiselle”, Smeds sanoo.

 

Vallisaaressa kuljetaan merkittyjä reittejä pitkin.
Show in landscape format
Off

6. Opit paremmin uutta

Luontoympäristöjä voidaan käyttää myös oppimisen tukena kouluissa. Törnroos-Remeksen mukaan lasten puhe- ja ymmärryskyky sekä mielikuvitus kehittyvät, kun he viettävät aikaa erilaisissa ympäristöissä.

Smeds on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa tarkkaavaisuus paranee luontoympäristössä, ja siksi luonnossa vietetyllä ajalla on positiivisia vaikutuksia esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivien lasten oppimiseen. Vaikeat ja abstraktit aiheet, kuten biodiversiteetti tai veden kiertokulku, muuttuvat konkreettisiksi, kun oppilaat saavat tutustua niihin niiden oikeassa ympäristössä.

”Opittu jää myös paremmin muistiin, kun oppilaat saavat tutustua aiheeseen oman kokemuksen kautta ja voivat hyödyntää eri aisteja oppimisessaan. Yksi oppii parhaiten kuuntelemalla, toinen näkemällä ja kolmas niin, että saa itse tehdä ja kokea.”

On older couple sits together on one of the cleaning benches at Merisatama's mattolaituri, facing the island and the sea in front of them.
Show in landscape format
Off

7. Meri lisää ymmärrystä

Merta tarvitaan, jotta maapallo pysyy hengissä. Se on myös osa perinteitä, kulttuuria ja historiaa.

Monella on lämpimiä muistoja esimerkiksi mökkeilystä, veneilystä ja kesäpäivistä rannalla.

”Muistot luovat kulttuuria ja lisäävät ymmärrystä siitä, mistä tulemme. Hyvät muistot merestä vaikuttavat myös siihen, miten hoidamme merta. Kun ymmärrämme meren merkityksen, voimme suojella sitä paremmin”, Törnroos-Remes sanoo.

Simple liftup
Show image on the left
Off
Simple liftup
Show image on the left
Off
Show created/updated
On
Show in search dropdown
Off
Teaser text
Meri on olennainen osa Helsinkiä. Sen rannoilla kävely inspiroi, auttaa palautumaan ja rauhoittaa mieltä ja kehoa.
Teaser Image
Towards the right of the picture, two men walk to the edge of some tall rocks on Pihlajsaari island and look out towards the sea at dusk.