Otaniemen uskomaton potentiaali lähtee sen kerroksista: luonto, arkkitehtuuri, koulut, ihmiset ja tapahtumat yhdessä saavat aikaan luovia törmäyksiä ja mahdollisuuksia innovatiiviseen tutkimukseen. Joka päivä tulen toimistolleni inspiroituneena. Sydämeni pamppailee jo metrossa, kun mietin mitä kaikkea voikaan tapahtua ja mitä ideoita tänään syttyä.
Jo ensimmäinen perusfakta Otaniemestä yllättää: alue on pinta-alaltaan Helsingin ydinkeskustan kokoluokkaa. Tätä vasten ei yllätä yhtään, että Otaniemeen kohdistuu isoja odotuksia, jotka ovat jo hyvää vauhtia toteutumassa.
Otaniemen historiaa on kaivettu 3000 vuoden taakse, mutta alueen nykykehityksen alun voi kirjata vuoden tarkkuudella. Otaniemen kampus perustettiin vuonna 1949, jolloin Suomen valtio osti sen Teknillistä korkeakoulua ja VTT:n tutkimuskeskusta varten. Alueen kokonaissuunnitelmasta vastasi Alvar Aalto, joka pääsi toteuttamaan visiotaan ihanteellisesta oppimisympäristöstä kansakunnan insinööreille ja arkkitehdeille. Ensimmäisenä valmistui Teekkarikylä, joka ennen opiskelijoita asutti vuoden 1952 olympiaurheilijoita.
Kiitos Aallon kunnianhimoisuuden, Otaniemen kampuksesta tuli kohde jota tullaan katsomaan maailman kaikista kolkista. Itseoikeutettuna tunnuksena kohoaa Kandidaattikeskuksen (ent. TKK:n päärakennus) auditorio, jonka viereisellä amfilla on valokuvattu iloisia opiskelijavuosikursseja vuosikymmenten ajan. Punatiilisten rakennusten väleihin jää laajoja nurmikenttiä ja puistoja. 1960-luvun alussa valmistui Raili ja Reima Pietilän vaikuttava Dipoli, joka nykyisin on Aalto-yliopiston päärakennus ja suosittu tapahtumakeskus.
Otaniemen viimeaikainen kehitys liittyy olennaisesti Aalto-yliopistoon. Uusi yliopisto aloitti toimintansa vuonna 2010, kun kolme korkeakoulua – Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu – yhdistyivät. Yhteinen kampus päätettiin sijoittaa Otaniemeen. Taiteen, suunnittelun ja kaupallisten aineiden opiskelijat ovat saaneet sinne uuden Väre-rakennuksen, ja lisäksi on uudistettu vanhoja tiloja, esimerkkinä palkittu kirjasto eli nykyinen Harald Herlin -oppimiskeskus.
Otaniemi ei kuitenkaan ole pelkkää kampusta. Länsimetron myötä alueelle suunnitellaan lisää asuntoja ja palveluja. Luontoreitit houkuttavat retkeilemään, ja löytyypä alueelta edelleen hevosiakin jäänteenä ajoista rusthollina.
Otaniemi ja sen kupeessa sijaitseva Keilaniemi ovat koko Suomen merkittävimpiä yritys- ja teknologiakeskittymiä, joissa kehitetään niin satelliitteja avaruustutkimukseen kuin energiaratkaisuja vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin.