Helsingin ydinkeskusta on kompaktin kokoinen, joten moneen paikkaan on helppo liikkua myös apuvälineillä kulkien. Esteettömyys on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin, suojateiden ylitykset on madallettu ja tiet pyritty tekemään tasaisiksi.
1,3 kilometrin mittaista kevyen liikenteen väylä Baanaa pitkin pääsee apuvälineillä kulkien hyvin esteettömästi ja viihtyisästi ydinkeskustasta Kiasman luota Ruoholahteen, josta on helppo jatkaa esimerkiksi Länsisatamaan tai Hernesaareen. Vanhoissa kaupunginosissa, esimerkiksi Kauppatorin ja Senaatintorin alueella ei voi täysin välttyä mukulakiviltä, jotka hankaloittavat monen apuvälineen käyttäjän ja näkövammaisen henkilön liikkumista.
Ääniohjausta on hyödynnetty kaupungilla vielä melko vähän, joten heikkonäköiseltä tai sokealta henkilöltä vaaditaan tarkkaavuutta erityisesti ylittäessä vilkasliikenteistä Mannerheimintietä tai liikkuessa Kauppatorin ympäristössä, jossa aluetta halkoo paljon ajoväyliä ja raitiovaunukiskoja. Myös vuodenajat tuovat oman vivahteensa esteettömään liikkumiseen ja omatoiminen liikkuminen kaupungin kaduilla onkin usein helpointa lumettomaan aikaan keväällä, kesällä ja syksyllä. Aleksanterinkadulla voi sen lämmityksensä ansiosta nauttia helposta liikkumisesta myös lumiseen aikaan.
Julkisen liikenteen verkosto
Helsingin julkisen liikenteen verkosto on monipuolinen ja eri kulkuvälineet ovat hyödynnettävissä myös esteettömästi liikkuessa. Pyörätuolin tai sähköpyörätuolin käyttäjä matkustaa kaikissa Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) kulkuvälineissä (lähijunat, metro, raitiovaunut, seutuliikenteen bussit, Suomenlinnan lautta) aina maksutta ja ilman lippua riippumatta siitä, onko kyseessä matkailija vai kaupungin asiakas. Matkailijan mahdollisella saattajalla on kuitenkin oltava voimassa oleva lippu. Pysyvästi HSL:n alueella asuva saattajaa tarvitseva henkilö voi hakea korttia, joka oikeuttaa myös saattajan maksuttomaan matkaan. Sähkömopedin, jossa on erillinen ohjaustanko, voit ottaa metroon ja Suomenlinnan lautalle, mutta sitä ei voi tuoda bussiin eikä raitiovaunuun, koska ne eivät mahdu pyörätuolille suunniteltuun tilaan liikennevälineissä. Junaan sähkömopedilla saa mennä siinä tapauksessa, että sitä käyttää liikuntaesteinen henkilö, joka käyttää sitä apuvälineenään.
Näkövammaisten henkilöiden kannalta raiteilla kulkevat välineet ovat Helsingissä helpoimpia käyttää: Aikataulut saa selville saavutettavassa muodossa, vuoroja kulkee säännöllisesti ja esimerkiksi poikkeusreitille lähtevästä raitiovaunusta kuulutetaan matkustajille. Myös kaikissa HSL-alueen busseissa on pysäkin nimen kertovat kuulutukset. Kuulovammaiset henkilöt hyötyvät asemien ja liikennevälineiden tekstinäytöistä. Induktiosilmukkaa ei liikennevälineissä ole. Lue lisää HSL:n sivuilta.
Rakastan Helsingissä erityisesti sen kompaktia kokoa. Sitä, että voin ajella sähköpyörätuolillani meren rannasta keskelle kaupungin sykettä. Kesä on minun vuodenaikani, sillä silloin myös liikkuminen on helpointa. Yksin liikkuessa suosin julkisista kulkuvälineistä metroa ja lähijunia, joihin pääsen täysin itsenäisesti. Niihin myös mahdun parhaiten. Busseissa ja raitiovaunuissa tilaa on rajallisesti ja aikaa kannattaa varata reilummin, sillä pysäkille saapuessa bussin tai raitiovaunun paikat voivat olla jo täynnä lastenvaunuja.
Juna
Lähijunilla pääsee kätevästi ja nopeasti esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle. Matka lentokentälle taittuu 30 minuutissa. Junien esteettömät vaunut on merkitty pyörätuolisymbolilla. Sama symboli on napissa, josta painamalla vaunun ja laiturin väliin tulee automaattisesti ramppi pienentämään väliin jäävää rakoa. Helsingin alueella ja Helsinki-Vantaan lentokentällä kaikki asemalaiturit on korotettu eli ne ovat samalla tasolla junan vaunun kanssa. Pieni korkeusero voi kuitenkin jäädä ja talvella lumi saattaa nostaa laiturin korkeutta. Lähijunalla pääsee myös naapurikaupunkeihin Espooseen ja Vantaalle. Junissa on kuulutukset ja tekstinäytöt. Junat.net-sivustolla on ajantasainen tieto kaikkialla Suomessa liikkuvien junien lähtö- ja saapumislaitureista. Sivusto on saavutettavissa myös näkövammaisten henkilöiden apuvälineillä, joten se on hyvä tapa saada tieto silloinkin, kun aseman opasteita ei näe. Matkat muihin Suomen kaupunkeihin taittuvat kaukoliikenteen junilla, joissa esteettömyys on huomioitu. Lisätietoja junamatkustamisen esteettömyydestä VR:n sivuilta.
Metro
Metro on hyvin esteetön tapa kulkea Helsingissä. Lännessä metro ulottuu myös naapurikaupunki Espoon puolelle. Kaikki metroasemat ovat esteettömiä ja metron vaunu ja aseman laituri ovat samalla korkeudella, joten kyytiin on helppo nousta myös apuvälineiden kanssa. Metroissa on kuulutukset ja tekstinäytöt. Asemilla ei pääsääntöisesti ole kuulutuksia, vaan junan pääteasema lukee laiturilla olevassa näytössä sekä metron etupään yläreunassa.
Raitiovaunu
Raitiovaunu on hyvä keino liikkua esimerkiksi Helsingin keskustan alueella sekä keskustan ja Länsisataman välillä. Raitiovaunuja on liikenteessä muutamia erilaisia, mutta niissä kaikissa on matala lattia joko yhdessä tai useammassa vaunussa. Pysäkkien korkeus vaihtelee, joten pysäkin ja vaunun väliin saattaa jäädä korkeuseroa tai väli. Suurimmassa osassa raitiovaunuja on keskiovella ramppi helpottamassa liikkumista. Ramppi on manuaalinen ja lukittuna oven viereen. Rampissa on painike, josta painamalla raitiovaunun kuljettaja tietää vapauttaa rampin lukituksen. Tämän jälkeen ramppi avataan manuaalisesti. Kuljettaja tulee pyydettäessä auttamaan. Raitiovaunussa ei voi matkustaa sähkömopon kanssa. Raitiovaunuissa on kuulutukset ja tekstinäytöt.
Suomenlinnan lautta
Helsingin edustalla sijaitsevaan Suomenlinnan merilinnoitukseen pääsee lautalla ympäri vuoden reilussa vartissa. Esteettömin vaihtoehto on Kauppatorilta lähtevä HSL:n lautta. Apuvälineillä pääsee lautan sisään tai merimaisemista voi nauttia alemmalla ulkokannella. Suomenlinna on osittain haasteellinen paikka liikuntarajoitteisille ja näkövammaisille henkilöille epätasaisen maaston vuoksi. Osa reiteistä on kuitenkin helppokulkuisia ja niistä on tietoa Suomenlinnan sivuilla.
Bussi
Kaikki Helsingissä kulkevat bussit ovat matalalattiaisia. Keskiovella on manuaalinen ramppi, joka nousee lattiasta. Bussikuski tulee pyydettäessä auttamaan rampin avaamisessa. Busseissa ei voi matkustaa sähkömopon kanssa. Kaikissa busseissa on pysäkin nimen kertovat kuulutukset. Kuulovammaiset henkilöt hyötyvät asemien ja liikennevälineiden tekstinäytöistä. Induktiosilmukkaa ei liikennevälineissä ole.
Taksit
Helsingissä liikkuu paljon erilaisia takseja. Esteettömiä, hissillä tai rampilla varustettuja invatakseja on saatavana hyvin. Ennakkotilaus on suositeltavaa, ellei ole valmis odottamaan auton tuloa tilauksen jälkeen. Invataksin löytää joskus myös taksitolpalta, mutta varmimmin sen saa tilaamalla taksikeskuksesta, esimerkiksi Taksi Helsingistä (p. 0100 0700) tai Lähitaksista (p. 0100 7300). Tilausta tehdessä tulee mainita mahdollisista mukana olevista apuvälineistä tai muista erityistarpeista. Invatakseilla on monissa tilanteissa oikeus periä avustamislisä, jolloin matkan kokonaishintaan tulee korotusta.
